Kuivaa asiaa
Kerääjällä koko alkukesä on ollut hektistä aikaa. Lämpimät ilmat ovat kypsyttäneet kasveja ällistyttävän nopeasti. Monen kasvin kohdalla on saanut ihmetellä, joko sen aika meni jo. Kuusenkerkkiäkin olen aina kerännyt, vaan nyt kun niihin havahduin, oli ihan viimeiset ajat kerätä. Onneksi vanhempani olivat niitä keränneet minulle. Esim nokkosista ja voikukan lehdistä on niittämisen jälkeen mahdollisuus saada uusi sato talteen paremmalla ajalla. Keräämisen lisäksi on kuivaamista ja pakastamista (ja fermentointiakin, joka tosin tänä vuonna vielä on jäänyt tekemättä.)
Ja kaikki muut alkukesän työt!
Hamsterin pitää saada mahdollismman paljon talteen, joten vanhasta muistista pyhitän alkukesän keräämiseen. Monien kasvien kohdalla sato on vasta tulossa, joten koko kesäksi riittää tekemistä.
Villiyrttejähän ei kannata kerätä, jos luonnossa oleilu on ikävää ja käy työstä tai jos pelkää itikoita, öttiäisiä, punkkeja, käärmeitä yms. (punkkeja vastaan kannattaa suojautua)
Mutta jos kerää, siitä saa paljon hyvää; ravintoa ja vitämiineja talveksi, hyvää mieltä ja fyysistä kuntoa, henkistä ja fyysistä tasapainoa. Ja joskus vähän rahaakin.
Kuivaamisesta
Hyvä kuivuri on paras ja varmin tapa kuivata. Halppis versioissa on usein liian harva ritilä, jolloin pienempien kasvien osien kuivaaminen ei onnistu. Saunassakin voi kuivata, tosin silloin pitää olla tarkkana, ilman mittaria ja vahtimista on helposti liian kuumaa. Takan päällynenkin on usein hyvä paikka. Yrttinippuja voi laittaa sopivaan paikkaan riippumaan.
Yrtit kannattaa kerätä kuivalla ja aurinkoisella säällä. Sateen jälkeen mm nokkosessa on enemmän nitraattia. Niitä ei kannata kerätä paikoilta, joissa on paljon ravinteita esim kompostien tai navetan läheltä. Huuhtelu ennen kuivaamista ei ole tarpeen, jos ei ole kovasti siitepölyä. Kerääminen tietty puhtaalta paikalta. Oma tontti on vanha maalaistalon ympäristö. Tosin siitä on jo n 30 vuotta kun täällä on eletty maalaistalon elämää, siltikään en vielä kerää navetan takaa. Kelpuutan kyllä ne nokkoset lannoitevedeksi kasvimaalle.
Jos ei halua liharuokaa yrttien joukkoon, kannattaa ennen kuivuriin laittoa levittää kerätyt kasvit vaikka puutarhapöydälle, että öttiäiset saavat mahdollisuuden päästä jatkamaan elämäänsä. Varsinkin voikukissa, syreeneissä, kehäkukassa ja mesiangervossa on usein asukkaita.
Tärkeintä on kuivata sopivalla lämpötilalla, ei liian kuumassa! Kasvista riippuen n 25-35c, juuret tms lämpimämmässä. Hyvin kuivatut kasvit ovat kauniin vihreitä ja rapsakoita. Omalta kohdalta täytyy sanoa, että kauan kesti, ennenkuin tajusin kuivata riittävän alhaisessa lämpötilassa.
Kuivattuja kasveja ei kannata hienontaa ennen säilytystä, vaan vasta ennen käyttöön ottoa tai vaikkapa yrttisuolan tekoa. Siten hyvät aineet säilyvät parhaiten. Säilytys esim paperipussissa kuivassa ja pimeässä. Ja muistaa käyttääkin ne talven aikana. Niitä on hyvä tehdä viherjauheita, yrttisuolaa, munakkaaseen, keittoihin, smoothieen, taikinoihin ym moneen ruokaan. Hyvin kuivatut ja säilytetyt kasvit kyllä säilyvät muutamankin vuoden.